Yksittäisiin mielipiteisiin tai tutkimustuloksiin vetoamisen sijasta Ruotsin perusterveydenhuollon valinnanvapausuudistuksen vaikutuksista olisi hyvä keskustella kaiken saatavilla olevan tutkimustiedon yhteenvedon pohjalta.
Kansainvälinen tieteellinen aikakauslehti International Jounal of Equity in Health julkaisi tammikuussa 2017 ruotsalais-englantilaisen tutkijaryhmän (Burström, Burström, Nilsson, Tomson, Whitehead) yhteenvedon Ruotsin perusterveydenhuollon valinnanvapausuudistukseen kohdistuneista tieteellisistä tutkimuksista.
Yhteenvedon johtopäätökset ovat tutkijatyyliin vielä varovaisesti muotoiltuja, mutta monia ongelmia esiin nostavia:
“ Uudistusta arvioiva näyttö on vähäistä ja epätäydellistä. Tähän mennessä julkaistut tutkimukset viittaavat siihen, että valinnanavapausuudistuksen toimeenpano eräissä maakunnissa, ennen muuta Tukholmassa, lisäsi perusterveydenhuollon saatavuutta ja lisäsi keskimääräistä potilaskäyntien määrää. Tämä on kuitenkin näyttänyt hyödyttäneen erityisesti varakkaampien ryhmiin kuuluvia ja vähäisemmässä terveyspalvelujen tarpeessa olevia. Lisäksi uudistus on vaikeuttanut integroidun palvelun tarjoamista henkilöille, joilla on monimutkaisempia palvelutarpeita. Yleislääkärien ja sairaanhoitajien keskuudessa on ristiriitaisia mielipiteitä uudistuksesta. Osa on sitä mieltä, että ensisijaisena eivät ole olleet eniten palveluja tarvitsevien hoito; osan mielestä kehitys on ollut myönteisempää. Voimavarojen kohdentaminen perusterveydenhuoltoon on perustunut aiempaa enemmän tuottajan sijaintiin, asukkaiden valintoihin ja vaatimuksiin ja aiempaa vähemmän palvelun tarpeeseen. Palvelutuottajien tehtäväksiannon rajoittuminen on myös johtanut riskiin siitä, että perusterveydenhuollon vaikutus väestön terveyteen on vähentynyt. Saatavilla olevan tutkimusnäytön perusteella perusterveydenhuollon valinnanvapausuudistus on saattanut vahingoittaa perusterveydenhuollon tasa-arvoa, pain vastoin kuin lain tavoitteeksi oli asetettu. Tämä kehitys on syytä arvioida huolellisesti ja ryhtyä korjaaviin toimiin siltä osin kuin se on tarpeen. Uusia tutkimuksia tarvitaan uudistuksen pitemmän aikavälin vaikutusten seuraamiseksi Ruotsin perusterveydenhuollon rakenteisiin, prosesseihin ja vaikuttavuuteen. Tässä yhteydessä on myös arvioitava erilaisten palvelutuottajille maksettavien korvauskäytäntöjen merkitys näihin vaikutuksiin.”